maanantai 17. toukokuuta 2010

Vielä olisi muutama tunti aikaa


Sunnuntai 16.5.2010


Heti aamupalan jälkeen pakkasimme kassit ja lähdimme ajelemaan takaisin mökille. Ehtisimme vielä muutaman tunnin puuhastella, ennen kuin minun olisi taas palattava arkiaskareihin.


Tänään päätimme siirtää osan tiilistä jo valmiiksi vintille, että ystäväni pääsisi muuraamaan vinttiosuuden heti, kun kaikki muut tarpeet on kuljetettu paikalle ja kun joku hänen ystävistään ehtisi mukaan auttamaan urakassa.



Mietimme kätevintä keinoa kaksin kuljettaa painavat tiilet ylös ja päädyimme "hätäratkaisuun". Mies kiipesi tikkaita vintille ja laittoi laudan "vetoalustaksi" niiden päälle. Minä pinosin tiiliä vanhaan vahvaan putkikassiin 4-5 kerrallaan. Kiinnitimme kassin paksuun köyteen, jonka avulla hän sitten hilasi kassin lankkua myöten ylös vintille.



Välillä ehti vähän kurkistella ympärilleenkin, kun ystäväni pinosi tiiliä vintille. Parissa päivässä, kuin huomaamatta, koivut olivat kasvattaneet jo suuret lehdet.



Sitten oli aterian aika. Muurikka sai tulikasteensa ja maistuva ateria syntyi.



Jälkkäriksi lämmitimme muurikassa myös eilen tädiltäni saamamme sydänletut.



Voi, miten aika kului ihan liian nopeasti ja oli taas pakattava tavarat autoon ja hurautettava ystäväni luokse hetkeksi siistiymään ja lepäämään, ennen kuin piti lähteä junalle ja palata kotiin. Kyllähän tuonne mökille, oman kullan kanssa olisi ollut niin mukava jäädä vaikka lopullisesti...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!