maanantai 2. elokuuta 2010

Kesä Tuomelassa osa1



Viisi viikkoa kului uskomattoman nopeasti ja oikeastaan pitää ihmetellä miten vähän ehti tapahtua ja kuitenkin niin paljon. Uskomattomat helteet estivät suurimmat ponnistelut tehokkaasti, joten kattoremontti jätettiin suosiolla vähän leudoimmille keleille. Paljon kuitenkin pientä remppaa, hankintaa ja järjestelyjä saimme tehtyä ja mikä tärkeintä, asuimme pikkuruisen mökkimme kamarissa suurimman osan lomastani. Kamarin kuntoon laittaminen olikin mielestäni suurin saavutus koko aikana.




Siivous kesken




Lopputulos. (Kuvassa näkyvän peilin ostimme tuttavamme pihakirppikseltä ja sänky olikin jo mökissä ennestään. Remppareiskani teki siihen vain  lisäksi jatkeen, että mahdumme siihen molemmat nukkumaan.)


Vaikka tuo osuus ei ollut kovin mainittava remonttimielessä, sillä päällisin puolinhan se saatiin asuttavaan kuntoon pelkästään katon pieniä vesivaurioita korjaamalla ja sen jälkeen perusteellisesti siivoamalla. Kalustus minimissä ja vähän verhoja ja kaappitilaa vain tarvittiin ja näin saimme poistua hiostavasta asuntovaunusta viileään "kammariin". Parasta viileyden lisäksi oli se, että pitämällä tiiviisti välioven kiinni ja rakentamalla hyttysverkon tuuletusikkunaan, myös ötökät pysyivät loitolla. Ensimmäiset puolitoista viikkoa kun puolet yöstä tapoimme hyttysiä ja väistelimme sänkyynkin tunkevia pikkumuurahaisia. Ei ole todellakaan kivaa herätä aamuyöstä yltympäri muurahaisten peitossa! Ostimme muurahaisloukun, jossa sellaista myrkkyä, että kun murkut sen kantavat "kotiinsa", niin pikkuhiljaa koko pesän väki kupsahtaa. Kuumuutta ja kosteutta ei kuitenkaan saatu poistettua ja hyttysiäkin tunki ovista ja ikkunoista. Onneksi olimme hankkineet oivan sähkölätkän avuksemme. Ilman sitä ei yhtäkään yötä olisi voinut nukkua.



Ruokaa teimme pääasiassa ulkona olevassa katoksessa grillaten. Toisinaan, kun oli oikein paljon hyttysiä pihallamme (eli siis lähes aina), lähdimme miesystäväni ja hänen kavereidensa kyhäämälle rantagrillille (kuva alla) ruokaa tekemään. On todettava, että minulle kuumuus ei ollut se suurin ongelma ollenkaan. Päinvastoin tykkään kun on tarpeeksi lämmintä, koska palelen normaalisti lähes 3/4 vuodesta. Hyttysiin en ole kuitenkaan yhtä ihastunut. Olenhan viettänyt lähes koko aikuisikäni kaupungissa, jossa niiltä saa olla halutessaan lähes kokonaan rauhassa. Nyt oli kyllä kaikkien aikojen tulikaste niiden suhteen, sillä kuuma kosteus metsittyneen mökkiympäristömme lähistöllä piti huolen, että niitä vaelsi ympärillämme armeijakaupalla.



Itse työvaiheista näin alkuun sen verran, että savupiipun muuraus saatiin jo alkulomasta päätökseen ja sen jälkeen peitimme sen ympärillä olevan aukon suurella pressulla, ettei sade enää pääse tekemään lisävaurioita. Jatkossa, kun kattoremonttiin saadaan vähän talkooväkeä, aukkokin saadaan umpeen ja sen jälkeen voi sulkea myös keittiön katossa olevan aukon, josta on kosteudesta kärsineet materiaalit poistettu. Keittiön katon osalta tuli selväksi se, että Haltexin alla majailleet vanhat ihanat paneelit jäävät pysyviksi ja saavat uuden hiotun ja vähän vaaleamman pinnan (koe hionta näkyy kuvassa).



Myös surullisen kuuluisa puupinomme sai vihdoin tukevat tukipuut ja sidonnat ympärilleen ja nyt pino saa vihdoin rauhassa kuivua. Sahaushommissa saimme eräältä tuttavaltamme kaivattua apua, sillä katolla piipun muuraus jatkui samaan aikaan.




jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!