Vähän ennen loman päättymistä murulini muisti, että hänellä on varastossaan valmiita puulaattoja, joita voisimme hyödyntää grillikatoksen lattiaksi, ettei hiekkaa ja muuta roskaa kulkeutuisi niin paljon vaunuun sisälle. Niinpä tuumasta toimeen ja haimme laatat pintakäsittelyyn.
Yön yli kuivuttuaan tasasimme maapohjan lisähiekalla ja asettelimme vähän erikokoiset laatat parhaalla mahdollisella tavalla yhteen sopiviksi. Ihan hieno lopputulos siitä tulikin ja olimme oikein tyytyväisiä. Nyt ei ole niin paljon vaunun lattian siivoustakaan tiedossa, kuin tähän saakka.
Lopuksi kaivoin hiekkakasasta vielä kasan pieniä kiviä ja asettelin ne lattialaattojen ympärille reunukseksi.
Vanhaan tavaraan ihastuneina ja sitä etsivinä olimme iloisia, kun löysimme kirpparilta myös lähes yhtä vanhoja lehtiä, kuin mitä mökkimme on. Vuoden 1936 Seuralehdet oli pakko saada mukaan mökille, vaikkapa sen tulevan piirongin päällistä koristamaan. Silloin kuvat kannessa ovat olleet ihanan "käsintehtyjä" ja elämänläheisiä. Viidestä kansivaihtoehdosta valitsin kaksi eniten meille sopivaa aihetta.
Mitä muuta yllättävää ja mukavaa sattuikaan? Serkkuni kiikutti eräänä päivänä minulle vanhan paikallislehden vuodelta 1967. Hän oli vinttiä penkoessaan päättänyt heittää kasan ikivanhoja lehtiä roskiin, mutta oli sattunut avaamaan sitten yhden ja juuri siinä lehdessä, avatulla sivulla oli ollut pikkuinen uutinen isäni kuolemasta. Siitä paikasta hän oli päättänyt tuoda sen minulle ja olin siitä tietysti todella kiitollinen ja onnellinen, sillä itselläni ei ole mitään kyseiseen tapahtumaan liittyvää ennestään.
Seuraavalla käynnillä edessäni on mitä todennäköisimmin ovien ja ikkunanpuitteiden hiontaa ja pensselinheilutusta.
Lopuksi vielä mainittakoon, että Tuomelaa ympäröivä tontti saanee lähitulevaisuudessa myös oman, uuden nimen, kunhan se ensin virallisesti siirtyy nimilleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!